Kävin aamulla siivoamassa vanhan kämpän ja vein samalla viimeiset kamat pois. Jotenkin tuli haikea olo kun siellä tyhjässä asunnossa seisoi, jotenki alkoi tuntua että siinä kämpässä jäi jotakin (paljonkin) kesken. Vaikka hyvähän se kai on, että ei tarvitse itsekseen lasten kanssa asua, mutta silti. Joku tässä nyt vaivaa, en tiedä mikä. Huokaus.

Tänään on ollut ihanan aurinkoinen päivä. Sais jo lumet ottaa äkkilähdön ja tulla kesä! Pääsis nauttimaan tosta pihasta taas, viime kesän kun vietin suurimmaksi osaksi siellä kerrostalokämpässä. Tässä talolla asuessa Aleksillakin on oma piha missä juosta ja leikkiä. Kerrostalossa asuessa kun ei edes viitsinyt oman pihan hiekkalaatikolle mennä, kun kaikki kylän spurgut toki asui samassa taloyhtiössä .. :D Tottakai, kuinkas muuten.

Mun täytyy vielä tänään jatkaa muuttokamojen purkua, ja olen yksin illat tällä viikolla pipanoiden kanssa kotona. Aika tylsää sinänsä, että Aleksi ei tällä viikolla taas vuorotyön takia näe isäänsä ollenkaan. No, kaipa me pärjätään keskenämmekin :)
Ilona on nyt nukkumassa kuistilla. Siellä se olis varmaan aina jos ei välillä pitäis syödä ja vaippaa vaihtaa :D Likka viihtyy tuolla vaunuissa ihan uskomattoman hyvin. Ylivoimaisesti ihanimmat fiilikset saan itsekin, kun puen Ilonalle ulkovaatteita päälle ja sullon likkaa makuupussiin - ne hymyt mitä saan on niin ylitsepursuvan onnellisia. Iso tyttö tuo Ilonakin jo. Sniff. Kohtahan tässä voi jo alkaa vauvakuumetta kehittää ;D
Aleksi oli iloinen, kun viikonlopun jälkeen pääsi taas hoitopaikkaan kavereita moikkaamaan. Se onkin siellä oikein lellikki, kun on kaikista pienin :) ..vaikka niin iso onkin. Sekin.

Aleksin serkku (3v) oli muuten tempassu aika hyvät tänään. Äitinsä oli pukenut pojalle päälle ja pistänyt pihalle odottelemaan kauppaan lähtöä, jäänyt itse sisälle vielä pukemaan vauvan ja itsensä. Pihalle päästyään ei ollut poikaa näkynyt missään, ei näkynyt eikä kuulunut kun kutsuttiin. Äiti mahtoi olla pikkusen hädissään... No, jonkin ajan päästä pikkujätkä kävelee kotiin rinta rottingilla kolme Pepe-lakua kädessä ja julistaa, että "Ei pelottanu YHTÄÄN!!". Oli siis kävellyt muutaman sadan metrin päähän kauppaan ja käynyt hyllystä nyysimässä vähän matkaevästä.. :D Oli saanut pienet puhuttelut, enkä usko että niitä lakuja ainakaan syötiin. x) Tämmöstä tällä kertaa, nyt kahville ja sitten pitää jo hakea Aleksi.

Piip piip.